Näin akku toimi

Akku varastoi sähköä myöhempää käyttöä varten. Kun kaksi erilaista materiaalia – positiiviset ja negatiiviset levyt – upotetaan elektrolyyttiin, joka on vedellä laimennettua rikkihappoa, akussa tapahtuva kemiallinen reaktio aiheuttaa jännitteen. Tyypillisessä lyijy-happoakussa jännite on n. 2 V per kenno ja kuuden kennon akussa siis yhteensä 12 V. Akku alkaa luovuttaa energiaa heti, kun positiivisen ja negatiivisen navan välille syntyy virtapiiri. Tämä tapahtuu, kun mikä tahansa sähkölaite, esim. radio, liitetään akkuun.

Kun prosessin suunta muuttuu, lyijylevyjen välinen kemiallinen ero palautuu ja akku latautuu. Tällöin laturi syöttää akkuun virtaa. Näin tapahtuu, kun autolla ajetaan eivätkä laitteet kuluta sähköä.

Kun akku purkautuu, lyijylevyt muuttuvat kemiallisesti samanlaisiksi, happo laimenee ja jännite putoaa. Lopulta akussa on niin alhainen varaustila, että se ei pysty enää luovuttamaan virtaa käyttökelpoisella jännitteellä.

Tyhjentynyt akku voidaan varata uudelleen syöttämällä siihen sähkövirtaa. Kun täysi varaustila on saavutettu, levyjen kemiallisten aineiden koostumus on sama mitä se oli ennen purkausta, joten se pystyy antamaan täyden tehon.

Tämä ainutlaatuinen purkaus- ja varausprosessi lyijy-happoakuissa merkitsee sitä, että energia voidaan purkaa ja varaustila voidaan palauttaa ennalleen kerran toisensa jälkeen. Tätä kutsutaan akun syklikestävyydeksi.