Näin akku toimi Akku purkautunut Akun valinta Akun rakenne Turvallisuus ja akun käsittely Syklikestävyydet vertailussa VARTA® Powersports AGM -akkujen asennus ja täyttö Akkutermejä, määritelmiä ja sanasto
← Perustietoa akuista

Akkutermejä, määritelmiä ja sanasto

  • Absorbent Glass Mat (AGM)

    • Mikrolasikuituinen kudos, jonka läpi reaktiot toimivat, mutta se kuitenkin estää kaasujen pääsyn pois kennosta.
  • Akkukotelo

    • Polypropyleenistä (tai kovakumista) valmistettu kotelo, johon laitetaan levyt sekä muut tarvittavat osat
  • Aktiivinen materiaali

    • Positiivisten levyjen aktiivinen materiaali on lyijydioksidia ja negatiivisten levyjen aktiivinen materiaali huokoista lyijyä. Kun virta kulkee akussa varauksen tai purkauksen aikana, aktiiviset materiaalit reagoivat rikkihapon kanssa seuraavan kemiallisen reaktion mukaisesti: PbO2 + Pb + 2H2SO4 = 2PbSO4 + 2H2O
  • Ampeeri (A)

    • Mittayksikkö, jolla ilmaistaan elektronien virtausta eli virtaa virtapiirissä. Ampeeritunti (Ah) – Mittayksikkö, jolla ilmaistaan akun kokonaisvarauskyky. Tämä saadaan kertomalla virta (A) purkausajalla (h). Esimerkki: Kun akku pystyy luovuttamaan 5 ampeerin virran 20 tunnin ajan, sen kokonaisvarauskyky on 5 A x 20 h = 100 Ah
  • Elektrolyytti

    • Lyijy-happoakuissa elektrolyytti on vedellä laimennettua rikkihappoa. Se toimii johtimena ja sen sisältämä vesi ja sulfaatit ovat osallisina akun sähkökemiallisessa reaktiossa: PbO2 + Pb + 2H2SO4 = 2PbSO4 + 2H20
  • Erotin

    • Erottimen tehtävänä on estää positiivisia ja negatiivisia levyjä koskettamasta toisiaan. Se on tehty materiaalista, jonka läpi sähkökemialliset rektiot voivat kulkea.
  • Hapon kerrostuminen

    • Kun lyijyakun kennoa varataan, sen levyissä syntyy happoa, jolla on suuri tiheys. Tämä raskas happo vajoaa kennon pohjalle ja keveämpi happo nousee kennon yläosaan. Tämä hapon kerrostuminen voi aiheuttaa kapasiteetin menetystä ja/tai jopa tuhota akun.
  • Kansi

    • Akkukotelon kansi
  • Kapasiteetti

    • Täyteen varatun akun kyky luovuttaa tietty virtamäärä (Ah) tietyllä virralla (A) määrätyn ajan (h) kuluessa.
  • Kenno

    • Akun elektrokemiallinen, virtaa tuottava perusyksikkö, joka rakentuu positiivisesta levyryhmästä, negatiivisesta levyryhmästä, elektrolyytistä, erottimista ja kotelosta. 12 voltin lyijy-happoakussa on kuusi kennoa.
  • Korroosio

    • Nestemäisen elektrolyytin (esim. laimennetun rikkihapon) ja metallin välinen haitallinen kemiallinen reaktio. Ruoste on raudan korroosion tulos.
  • Kylmäkäynnistysvirta (CCA)

    • Se virta (A), jonka akku voi luovuttaa -17,8 °C:ssa 30 sekunnin ajan alittamatta jänniterajaa 1,2 V per kenno.
  • Levy – Negatiivinen

    • Negatiivinen levy koostuu metalliristikosta ja sen aktiivinen materiaali on huokoista lyijyä. Varakapasiteetti (RC) – Ilmaisee minuutteina sen ajan, jonka aikana varattua akkua voi kuormittaa 25 A virralla 26,7 °C:ssa ennen kuin jännite putoaa alle 1,75 volttiin per kenno. Tämä kapasiteetti ilmoittaa sen ajan, jolloin akku pystyy vielä huolehtimaan välttämättömien toimintojen energiansaannista, jos ajoneuvon laturi pettää.
  • Levy – Positiivinen

    • Positiivinen levy koostuu metalliristikosta ja sen aktiivinen materiaali on lyijydioksidia.
  • Maadoitus

    • Virtapiirin maapotentiaali. Maadoitus tehdään autoissa kiinnittämällä akkujohdin ajoneuvon runkoon ja sulkemalla näin virtapiiri sen sijaan, että käytettäisiin erillistä johdinta suoraan komponentista. Nykyään yli 99 %:ssä henkilö- ja hyötyajoneuvoissa maadoitus tehdään akun negatiivisen navan kautta.
  • Navat

    • Akun ja ulkoisen virtapiirin liittymäkohta.
  • Ohmi

    • Mittayksikkö, jolla ilmaistaan tasavirta- tai vaihtovirtavastusta virtapiirissä.
  • Oikosulku

    • Ulkopuolinen oikosulku tapahtuu jos akun positiivinen ja negatiivinen napa yhdistetään tahattomasti. Mikäli ulkopuolinen vastus on hyvin pieni voi virta kasvaa vaarallisen korkeaksi. Akku kennossa voi tapahtua sisäinen oikosulku jos esim. erotin on rikki. Tällöin oikosulussa olevan kennon varaustila heikkenee ja akku muuttuu toimintakyvyttömäksi.
  • Purkautuminen

    • Kun akku luovuttaa virtaa, se purkautuu.
  • Ristikko

    • Lyijymetalliseoksesta valmistettu ristikko toimii aktiivisen materiaalin runkona ja johtaa sähköä.
  • Sykli

    • Akuissa yhtä purkautumis- ja sitä seuraavaa varauskertaa kutsutaan yhdessä sykliksi.
  • Syväpurkaus

    • Varaustilaa, jossa kennon purkautuminen alhaisella virralla on jatkunut alle sallitun loppujännitteen, kutsutaan syväpurkautumiseksi.
  • Varauksen vastaanottokyky

    • Ampeeritunneissa ilmaistuna se virtamäärä, jonka akku tietyssä varaustilassa ottaa vastaan tietyssä lämpötilassa ja tietyllä varausjännitteellä määrätyssä ajassa.
  • Varaustila/kunto

    • Akkuun varastoidun sähköisen energian määrä tiettynä ajankohtana. Ilmaistaan prosentteina täydestä varauksesta (100 %).
  • Virta

    • Sähkön virtaus eli elektronien liikkuminen johtimessa. Virran mittayksikkö on ampeeri.
  • Voltti

    • Jännitteen eli sähköisen potentiaalin yksikkö.
  • VRLA-akku (Valve Regulated Lead Acid)

    • Ylipaineventtiilillä varustettu suljettu huoltovapaa akku.
  • Watti

    • Tehon yksikkö. Sähköinen teho saadaan kaavasta: watti = ampeeri x voltti